18.4.2009

I'm coming out of my cage and I've been doing just fine

Niin, moneskohan kerta taas kun alotan tämän blogin, aina se kaatuu ensimmäisen postauksen mitäänsanomattomuuten. Tällä kertaapa ei, sillä päätin antaa itsestäni heti mielenvikaisen kuvan ja tehdä ensipostaukseni..

Näistä:



Kyllä, olen oikein kypsä ikäisekseni.

Ei Pokémoneihin voi vaan kyllästyä, tietyt elokuvat itkettävät joka kerta (friikki), ja jaksot ovat niin nostalgisia, ihan kylmiä väreitä tulee. :----DDD Nämä värikkäät otukset hallitsivat elämääni siitä lähtien, kun ne ilmestyivät Suomeen. Rahaa oheistuotteisiin on kulut luultavasti lähemmäs tonni, ja kuvassa näitä otuksia on tuo n. 300. Korttejakin kerääntynyt paksu, painava ja repeilevä kansiollinen (vielä pitää mainita, että omistan kortteina kaikki ensimmäisen sarjan Poksut, eli kaikki 150). Sama tavoite nyt myös noissa figuureissa. Päätinkin nyt esitellä nämä elämäni rakkaudet tässä postauksessa pienissä ryhmissä.



Ensiksi tietysti ah-niin-ihanat Pikachut ja Raichut. Jotenkin noita ensiksimainittuja on päässyt kerääntymään. Lempparina mainittakoon tuo epämuodostutut ja ruskeahko Pika keskellä, se näet toimii oivana stressileluna, koska sitä on ihana rutistella ja rääkätä.








Seuraavaksi kolme aloituspoksua, Bulbaraus, Charmander ja Squirtle ja näiden kehitysmuodot. Pahoittelen huonoja kuvia mutta isän kakka halppiskamera ja huoneeni valo eivät pelaa yhteen. Näistä ryhmistä ehkä eniten Wartortle on kolahtanut, mutta niitä on vain hännätön ja hännällinen versio



Tässä ötökät. Jaksan aina itkeä jaksolle, missä Ash joutuu luopumaan Butterfreestänsä (kirjoitin muuten aluksi Nutterfree), muutenkin itken herkemmin piirretyille kuin oikeille elokuville..







Vesipokémonit, Gyarados ja Seadra ehdottomat lempparit. Johtunee siitä että ovat vähän 'ilkeän' näköisiä molemmat. Poliwagkin on toki söötti. ♥ :--D Täytynee vielä mainita, että tykkään ensimmäisen sukupolven pokeista enemmän kuin muista. Se neljäs sarja alkaa olla jo aika köyhä, suoraansanottuna hyljeksin niitä ja laitoin ne julmasti omaan kasaansa, jonka esittelen viimeisenä.




Myrkyt. Inhoan suomenkieltä btw, poison kuulostaa paljon siistimmältä. :< Mukana tietysti Jessien Ekans ja Jamesin Koffing. ♥ James on sarjan hahmoista lempparini, mainittakoon vielä, että jakso The Fortune Hunters nauratti minua niin paljon että nyyhkin säälittävää nauruitkua. Suosittelen katsomaan sen. Rakettiryhmä oli muuten alussa paljon coolimpi, mutta niiden jatkuva epäonnistunen alkaa ärsyttää pitemmän päälle. :--D




Eeveen 'veljekset' tms. Kaikki on lemppareita, sääli että niitä on näinkin vähän.


Kivipokémonit, rakastan tuota läpinäkyvää Onixia ja kokokeltainen Diglet on aika hmmh.. mielenkiintoinen. Tuo jolla on tuo pylly tossa edessä on Castform, mitä se tekijä on tuota suunnitellessaan ajatellut? :---D



Ruohotyypit. Noista tuo kuolaava Gloom tuo jotenkin aina mieleeni Maaritin. XD ♥



Tulityypit. Magby on söötti. :3



Nämä vaaleanpunaiset. Tiedän kuka tykkäis näistä :---))



Sähköt. Tuo läpikuultava Magneton on ihan kolee.



Linnut. Tästä muuten puuttuu Fearow, joka humpsahti vahingossa väärään ryhmään. :<



Meediot (tai psykot niinkuin jossain oli suomennettu..) ja muutama varjopokémon. Tuo nukkuva on Abra, leikin sitä aina kavereiden kanssa ja heillä palo hermot koska vaan nukuin :---DDD Tekisi muuten nykyään ampua joku kun tuo Wobuffet tunkee ruutuun, on muuten niin rasittava otus. >___> Japanilaiset tykkäävät kovinkin toistaa itseään.



Tapeluhomot. Tuo vaaleanpunainen Tyrogue on niin möllin näköinen <___<



Toisen sarjan alotustyypit muotoineen. Cyndaquil on aika ukuli, samoin kun Totodile. Chikorita on ihme kyrpäotta aina. >:(



Näillä taas erityinen paikka materialistisoituneessa sydämessäni. Ihanan möllejä. XD



Normaalityypit. Tuon Snorlaxin asento on aika ukuli. :3



Pahoittelen kuvan paskuutta. Tässä nämä kaikki legendaariset mitkälienee :--DD 'Harmaa lentävä perse', eli Lugia Kallen sanoin, on ehkä feivoriitti. : DD



Sitten näitä uusimpia, nämä on niin uskomattoman rumia :(( Vähän mielikuvitus loppunu kesken?

Tästä olen kyllä ehkä ylpein ikinä:



Professori Oak-avaimenperä. ♥

Jotta saan tästä mahdollisimma tylsän ja puuduttavan postauksen, päätin lisätä vielä kuvia meidän neljän viikon ikäisistä Shetlanninlammaskoiran pennuista, joita on neljä, kuvissa ne olivat vasta kolmeviikkoisia ja niillä oli silmät hädin tuskin auki. ♥ Ingnoratkaa kulahtanut tukkani.





Vasemmalta oikealle, poika, pikku tyttö, iso tyttö ja musta tyttö.

Ette arvaa kuinka hellyyttäviä ne on kun ne murisee ja maukuu. ;;___;; ♥